TOUKOKUU

09.05.2017

Kannanotto: Vaasan yliopiston kampuksen kehittäminen vuosina 2017–2020

9.5.2017

Vaasan yliopiston tilojen kehityssuunnasta päätetään pian. Vaasan yliopiston ylioppilaskunta haluaa tuoda opiskelijoiden näkökulman mukaan päätöksentekoon. Toteutimme yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa jäsenkyselyn, johon vastasi 183 opiskelijaa. Vastausten ja ylioppilaskunnan edunvalvontavaliokunnan mietintöjen pohjalta muodostimme lausuntomme koskien yliopiston tilojen kehittämistä.

Uusilla tilaratkaisuilla tulee kehittää erityisesti opintojen joustavuutta. Sähköisen tenttimisen mahdollisuuksia ei hyödynnetä Vaasan yliopistossa maksimaalisesti, sillä tarkoitukseen soveltuvia tiloja ei ole tarpeeksi. Vaadimmekin, että sähköisen tenttimisen tiloja on lisättävä ja henkilökuntaa koulutettava ja kannustettava hyödyntämään sähköisiä tenttejä. Lisäksi tietokoneluokkien ja opinnoissa tarvittavien erikoisohjelmistojen tulee olla aina opiskelijoiden saavutettavissa ja käytettävissä. Tällä hetkellä lisenssejä on suhteessa liian vähän ja ohjelmistoilla varustettujen koneiden käyttömahdollisuudet ovat paikoin rajalliset.

Lounasaikaan ruuhkat ovat yliopistomme ravintoloissa kasvaneet kohtuuttomiksi. Tähän tulee hakea ratkaisua joko ravintoloiden kapasiteettia kasvattamalla tai aamupäivän isojen luentojen päättymisaikoja porrastamalla. Opiskelijat kaipaisivat myös monipuolisempaa ravintola- ja kahvilatarjontaa. Kampuksella on oltava ruokailumahdollisuuksia iltaisin, sillä opetus ja opiskelu eivät rajoitu ainoastaan aamuihin ja iltapäiviin.

Kampusta olisi muutenkin syytä kehittää suuntaan, joka toisi elämää kampukselle myös virka-ajan ulkopuolella. Erityisesti ainejärjestöhuoneiden, jotka ovat olennainen osa opiskelijakulttuuria ja tärkeä verkostoitumisväylä oman ja muiden alojen opiskelijoiden välillä, tulisi olla käytettävissä mieluiten kellon ympäri. Huoneiden tulisi lisäksi sijaita keskeisellä paikalla kampuksella ja lähellä toisiaan, jotta aidot poikkitieteelliset kohtaamiset toteutuisivat.

Opiskelijat pitävät työergonomiaa parantavia ja istumista vähentäviä ratkaisuja tärkeinä. Kampuksen opiskelutiloihin kaivataan lisää seisomapöytiä ja muita ergonomisia kalusteratkaisuja. Varsinkin isojen luentosalien työergonomia koetaan erittäin huonoksi. Tiloilta toivotaan myös muunneltavuutta; liikuteltavat pöydät ja tuolit helpottavat työskentelyä ryhmissä. Esimerkiksi Tervahovin pohjakerroksen innovaatiotilat sekä Tritonian monipuolisesti muunneltavissa oleva Vuokko-tila ovat saaneet hyvän vastaanoton. Samanlaisia tiloja tarvitaan muuallekin kampukselle ja erityisesti ryhmä- ja itseopiskelutiloja tarvitaan lisää. Ryhmätyötiloille on jatkuva, kova kysyntä.

Yliopistoyhteisössä on epäselvyyttä Fabriikin tilojen tulevaisuudesta: yhden käsityksen mukaan Fabriikista oltaisiin luopumassa kokonaan, toisen mukaan tiloista luopuminen ei ole suunnitelmissa. Ylioppilaskuntana emme näe Fabriikista luopumista juuri nyt järkevänä ratkaisuna, koska yliopistossa tällä hetkellä järjestettävä opetus ei mahdu ainoastaan Tervahoviin ja Technobothniaan, varsinkin kun Vaasan yliopistoon jää liikkeenluovutuksesta huolimatta merkittävä määrä kielten tutkinto-opiskelijoita.

Mahdollisia päätöksiä tiloista luopumisesta ei saa tehdä liian hätiköidysti, vaan niissä on otettava huomioon myös tulevan opetuksen tilantarve. Kampustilojen kehittäminen on tärkeää työtä, josta opiskelijat haluavat tehdä osansa. Ylioppilaskunta toivookin, että tilojen kehittämistyössä päädytään koko yliopistoyhteisöä osallistamalla ratkaisuun, jolla saadaan aikaiseksi kaikille tarkoituksenmukaiset, viihtyisät ja esteettiset tilat.

Juuso Aaltonen                                          Kaisa Paavola
hallituksen puheenjohtaja                            pääsihteeri
Vaasan yliopiston ylioppilaskunta              Vaasan yliopiston ylioppilaskunta

Lisätietoja:

Lasse Lehtonen, koulutuspoliittinen vastaava, koulutus@vyy.fi, 044 324 8963
Oskari Mäkelä, edunvalvontasihteeri, edunvalvontasihteeri@vyy.fi, 044 324 8961

Lue lisää

02.05.2017

Opiskelijan toimeentulo muuttuu elokuussa

Syksy tuo tullessaan merkittäviä muutoksia korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloon. 1.8.2017 alkaen:

VYY keräsi tähän artikkeliin jäsenistönsä kannalta olennaisimman tiedon muutoksista.

 

Siirtyminen yleiseen asumistukeen

Nykyisellään korkeakouluopiskelijoiden asumista tuetaan pääasiassa opintotukeen kuuluvalla asumislisällä, joka myönnetään opiskelijalle henkilökohtaisesti. Yleiseen asumistukeen siirryttäessä ehkä olennaisin muutos onkin sen ruokakuntakohtaisuus. Ruokakuntaan voi kuulua yksi tai useampi henkilö ja yleinen asumistuki on ruokakunnan yhteinen etuus. Ruokakuntaan kuuluu pääsääntöisesti kaikki samassa asunnossa asuvat henkilöt, mutta sen määrittelemiseen vaikuttaa kuitenkin erityisesti vuokran yhteisvastuullisuus ja vuokralaisten parisuhdestatus. Yleiseen asumistukeen vaikuttavat myös vuokra, perheen koko ja asuinpaikka. Voit selvittää asumistukesi määrän kelan asumistukilaskurilla.

Kela lakkauttaa asumistuen piiriin siirtyvien asumislisät automaattisesti. Muista siis hakea asumistukea! Voit hakea elokuussa alkavaa asumistukea jo toukokuun loppupuolella (Kela alkaa tekemään asumistukipäätöksiä 20.5. alkaen), jos opiskelupaikka ja asunto syksylle ovat tiedossa. Tuki haetaan Kelan asiointipalvelusta.

 

Yksinasuvat opiskelijat:

Jos asut yksin, saatat hyvinkin saada jatkossa suurempaa tukea. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että yleistä asumistukea laskiessa otetaan huomioon vuokran hinta. Heinäkuun lopussa poistuvaan opintotuen asumislisään vuokra ei vaikuta, vaan sen kuukausittainen maksimimäärä on pysynyt 201,60€ suuruisena vuodesta 2005 asti.

 

Kimppakämpässä asuvat opiskelijat:

Kimppakämpässä asuville opiskelijoille on yleisen asumistuen saamisen kannalta olennaisinta, että jokainen kämpässä asuva voidaan lain mukaan määritellä omaksi ruokakunnakseen. Jotta kämppäkaverit muodostavat kukin oman ruokakuntansa, ja voivat siten kukin saada yleistä asumistukea, heillä täytyy olla erilliset vuokrasopimukset. Jos asut kimppakämpässä ja haluat saada yleistä asumistukea, sinun ja kämppistesi täytyy toimia jommalla kummalla näistä tavoista:

  1. Sopikaa vuokranantajan kanssa erillisten vuokrasopimusten tekemisestä jokaiselle kämppikselle, jos niin ei vielä ole. Vuokrasopimuksissa ei saa olla yhteisvastuulauseketta!
    TAI
  2. Uusikaa vuokranantajan kanssa vuokrasopimus muotoon, jossa yksi asunnon vuokralaisista on päävuokralainen ja loput kämppiksistä alivuokralaisia.

VOAS tekee kimppakämppien asukkaille lähtökohtaisesti erilliset vuokrasopimukset, mutta yksityiset vuokranantajat saattavat edellyttää että vuokralaiset vastaavat vuokrasta yhteisvastuullisesti. Tällöin vuokrasopimukseen kirjataan ns. yhteisvastuulauseke, jonka myötä Kela katsoo kämppisten muodostavan yhteisen ruokakunnan. Tämä voidaan välttää sopimalla, että yksi kämppiksistä on päävuokralainen ja loput alivuokralaisia, jolloin vuokranantajan työtaakka yksinkertaistuu.

 

Parisuhteessa olevat, yhdessä asuvat opiskelijat:

Yksin tai kimppakämpässä asuville opiskelijoille yleiseen asumistukeen siirtyminen saattaa olla hyvinkin edukasta, kun taas pariskunnat saattavat menettää asumistukensa jopa kokonaan. Yleisen asumistuen määräytymiseen vaikuttavat kaikkien ruokakuntaan kuuluvien tulot. Jos siis asut puolisosi tai avopuolisosi kanssa yhdessä, voitte hakea asumistukea yhdessä muodostamallenne ruokakunnalle. Jos esimerkiksi sinä opiskelet ja puolisosi on työelämässä, hänen tulonsa saattavat olla niin suuret että ruokakuntanne ei ole oikeutettu yleiseen asumistukeen. Voit tarkistaa asian asumistukilaskurilla.

HUOM! Tasa-arvoisen avioliittolain myötä avopuoliso voi 1.3.2017 alkaen olla Kelan tulkinnan kannalta myös samaa sukupuolta! Jos kuitenkin asut kimppakämpässä, jossa asuu enemmän kuin kaksi asukasta, Kela ei katso ketään asukkaista avopuolisoiksi.

 

Opintoraha ja opintolainan valtiontakaus

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan yhtenäistäminen samalle tasolle toisen asteen opiskelijoiden kanssa tarkoittaa käytännössä sitä, että yliopisto-opiskelijoiden kuukausittain saama opintoraha laskee enimmillään jopa 86 eurolla, riippuen opintojen aloitusajankohdasta.

Korkeakouluopiskelijalle myönnettävä opintolainan 400€/kk valtiontakaus puolestaan nousee tasolle 650€/kk. Kelan laskelmien mukaan opiskelijoiden kuukausittaisen tuen — joka koostuu opintorahasta, opintolainasta ja asumistuesta — kokonaismäärä on 1.8.2017 alkaen 1175–1305 €/kk riippuen asuinkunnasta, kun vastaava määrä ennen muutosta on 850–940 €/kk. Tämän lisäksi maksuhäiriö ei enää syyslukukaudesta 2017 alkaen estä opintolainan valtiontakauksen saamista. Opiskelijat saavat siis jatkossa enemmän tukea, mutta se on entistä lainapohjaisempaa.

 

Opintotukikuukausien määrä vähenee

Uusien korkeakouluopiskelijoiden tutkintokohtainen enimmäistukiaika lyhenee 2 kuukaudella. Uusia opiskelijoita ovat henkilöt, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopintonsa syyslukukaudella 2017 tai sen jälkeen.

Jos korkeakoulututkinnon jo suorittanut aloittaa uudet korkeakouluopinnot syyslukukaudella 2017 tai sen jälkeen, kokonaistukiaika on nykyisen 64:n sijaan 54 tukikuukautta. Myös tutkintokohtainen enimmäistukiaika lyhenee. Muista muutoksista poiketen enimmäistukiajan 2 kuukauden lyhentyminen koskee ainoastaan uusia korkeakouluopiskelijoita eli henkilöitä, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopintonsa syyslukukaudella 2017 tai sen jälkeen.

Lue aiheesta lisää Kelan sivuilta ja SYL:n blogista.

Lue lisää