VYY vaatii parlamentaarista aikalisää: Maksulliset tutkinnot eivät pelasta sivistysvaltiota, ne tuhoavat sen

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) on lausunut hallituksen lakiesityksestä, joka antaisi avoimille korkeakouluille oikeuden myöntää tutkintoja. Käytännössä ehdotus loisi maksuttoman tutkintokoulutuksen rinnalle toisen, maksullisen väylän korkeakoulututkintoon. VYY suhtautuu lakiesitykseen äärimmäisen kriittisesti ja varoittaa, ettei näin koulutuspoliittisesti, oikeudellisesti ja yhteiskunnallisesti ongelmallista uudistusta tule edistää.

Esitys syventää koulutuksen epätasa-arvoa

VYY pitää lakiesityksen ongelmia perustavanlaatuisina ja suomalaisen sivistysvaltion periaatteita murentavina. Maksullinen tutkintoväylä luo kaksitasoisen järjestelmän, joka heikentää tasa-arvoa muodostamalla opiskelijan maksukyvystä esteen opintoihin pääsemiselle. 

“Esitys syventää koulutuksellista epätasa-arvoa ja ohjaa koulutuksen periytyvyyttä valmiiksi paremmassa asemassa oleville”, toteaa VYY:n hallituksen puheenjohtaja Heidi Elers. 

Esitys rajaa maksullisen tutkinnon suorittajat opintotuen ulkopuolelle, mikä vahvistaa entisestään käsitystä siitä, että väylä on tosiasiallisesti tarkoitettu vain valmiiksi hyvätuloisille. Esityksen mukaan maksullinen tutkinto avoimessa yliopistossa ei myöskään vaikuttaisi ensikertalaisstatukseen, mikä luo varakkaille hakijoille mahdollisuuden hakeutua maksullisen tutkinnon jälkeen ensikertalaisina toisiin tutkinto-opintoihin. 

Luottamus korkeakoulujärjestelmään vaarantuu

VYY katsoo lausunnossaan, että lakiesitys vaarantaa kansalaisten luottamuksen yhdenvertaiseen korkeakoulujärjestelmään. Ehdotettu malli ohjaa väistämättä korkeakoulujen resursseja ja kehittämistä avoimen yliopiston maksulliselle tarjonnalle, mikä uhkaa julkisesti rahoitetun perustutkintokoulutuksen laatua.

Esitykseen kirjattua huomiota siitä, ettei maksullinen toiminta saa heikentää muuta tutkintokoulutusta, ylioppilaskunta pitää tyhjänä lauseena. Sääntely vaatisi tiukat, mitattavat kriteerit sille, etteivät esimerkiksi opetushenkilökunnan aika tai opetustilat valu maksullisen puolen palvelemiseen perustutkinto-opiskelijoiden kustannuksella. 

“Emme hyväksy sitä, että korkeakoulujen rahoitusvastuuta siirretään valtiolta yksilölle”, puheenjohtaja Elers linjaa.

VYY toteaa, että maksullisuuden avaaminen johtaa valtion vetäytymiseen rahoitusvastuusta. Ylioppilaskunnan hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Teemu Kuoppamäki antaa varoittavan esimerkin: 

“Englannissa lukukausimaksujen ylärajan nosto romutti opetuksen suoran valtionrahoituksen”, hän kertoo. “Markkinaehtoinen malli ei kuitenkaan pelastanut korkeakoulujen taloutta. Vastustamme kehitystä, joka vaarantaa korkeakoulujärjestelmämme vakauden.”

Opiskelijat epätasa-arvoisessa asemassa

Ylioppilaskunta on huolissaan opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta esityksen toteutuessa. Lakiehdotus jättää opiskelijan aseman epäselväksi. VYY varoittaa oikeudellisesta tyhjiöstä, jossa maksullisen tutkinnon opiskelijoilla on tutkinto-opiskelua vastaavat velvollisuudet, mutta puutteelliset oikeudet esimerkiksi opiskelijademokratian ja oikeusturvan osalta. 

Yhtenä esimerkkinä VYY nostaa esityksen rajata avoimessa korkeakoulussa maksullista tutkintoa suorittavat opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolelle. Lausunnossaan ylioppilaskunta muistuttaa, etteivät YTHS:n palvelut ole vain yksilötason sairaanhoitoa, vaan lakisääteistä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin, terveellisyyden, turvallisuuden ja opiskelukyvyn kokonaisvaltaista ylläpitoa. Opiskelijayhteisön jakaminen eri terveydenhuoltojärjestelmiin on lausunnon mukaan toiminnallisesti järjetöntä ja pirstaloivaa. 

Esitys ei ymmärrä yhteiskuntamme rakenteita

Esitykseen kohdistuu merkittävää arvostelua, eikä korkeakouluyhteisö tue esitystä. VYY huomauttaa, ettei edes esitystä valmistellut asiantuntijoiden ohjausryhmä enemmistöltään kannata esityksen mukaista mallia.

“Luonnoksen vaikutusarvio on pahasti vajavainen”, Elers toteaa. “Siitä puuttuu rakenteellinen ymmärrys täysin.”

Suomi on pienenä maana menestynyt ja noussut maailmankartalle osaamisella, joka ei katso yksilön taustaa tai varallisuutta. Lakiesitys on VYY:n mukaan vakava ja vaarallinen askel kohti syvää koulutuksellista eriarvoisuutta. VYY toteaa lausunnossaan, että mikäli hallitus tavoittelee koulutustason nostoa, sen pitäisi keskittyä maksullisten ohituskaistojen sijaan vahvistamaan maksuttoman perustutkintokoulutuksen sisäänottomääriä ja saavutettavuutta.

Voit lukea VYY:n koko lausunnon Lausuntopalvelusta.