Kiitos opiskelijoille, itsenäisyysaatteen luojille

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 108. Perinteisesti itsenäisyyspäivänä muistamme sotiemme veteraaneja ja hiljennymme kunnioittamaan isänmaatamme kukin omalla tavallamme. Saamme televisiosta seurata Tuntematonta sotilasta ja presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Ylioppilaskunnat pitävät juhlalliset soihtukulkueensa. 

Vaikka nämä juhlallisuudet ovat perinteikkäitä, ja olen ikuisesti kiitollinen sotiemme veteraaneille, en tässä blogitekstissä keskity sotien muisteluun tai siihen, kenellä oli Linnan juhlien kaunein asu. En myöskään keskity historiamme suurmiehiin, vaikka heidän tarinansa onkin itsenäisyytemme kannalta keskeinen. 

Tässä tekstissä haluan nyt muistaa ja kiittää sitä ryhmää, jonka joukossa itsenäisyytemme aate ensimmäisen kerran muuttui ajatuksesta konkreettiseksi toiminnaksi. 

Puhunkin siis opiskelijaliikkeestä.

Maamme-laulusta vastarintaan

1800-luvun lopun Suomessa ylioppilailla ja ylioppilasliikkeellä oli poikkeuksellisen vahva poliittinen ja kulttuurinen vaikutusvalta, ja he olivat itsenäisyyteemme johtaneen kehityksen kenties aktiivisimpia ja äänekkäimpiä ja aivan taatusti ennakkoluulottomimpia toimijoita. Mielestäni opiskelijaliikkeellä oli hyvin tärkeä rooli kansallisvaltiomme synnyssä.

Ylioppilasliike herätti kansallistuntomme jo kauan ennen sortokausia. Merkittävin symbolinen hetki koettiin Floran päivänä 1848, kun ylioppilaat järjestivät juhlallisuudet, joissa esitettiin ensimmäistä kertaa Maamme-laulu.

Floran päivä oli antava kasvot, äänen ja suunnan nousevalle kansallisaatteelle, joka siirtyi opiskelijaliikkeen käsissä kulttuurityöstä kohti aitoa poliittista aktiivisuutta. 1800-luvun lopulla opiskelijaliike toimi keskeisenä julkisen keskustelun foorumina. Se antoi julkisia lausuntoja venäläistämistoimia vastaan ja muokkasi merkittävästi poliittista ilmapiiriä.

Ylioppilasliike oli merkittävä toimija myös vuoden 1899 suuren adressiin keräämisessä. Adressin allekirjoitti yli 520 000 suomalaista vastalauseena helmikuun manifestille. Sellaista määrää allekirjoituksia ei olisi koskaan saatu kerättyä ilman opiskelijaliikettä, joka organisoi nimien keräämisen kymmenillä paikkakunnilla ympäri maata.

Venäjän sortotoimien tiukentuessa vuosisadan vaiheessa passiivinen venäläishallinnon vastustus ei enää tyydyttänyt kaikkia. Etenkin opiskelijaliikkeessä moni koki, että oli tehtävä enemmän. Näin syntyi Kagaalina tunnettu vastarintaorganisaatio, jonka jäsenistä suurin osa oli ylioppilaita tai vastavalmistuneita. Opiskelijaliike on tutkimusten mukaan toiminut merkittävänä rekrytointikanavana ja vastannut vastarintaliikkeen tiedonkulusta ja venäläistämistoimien vastustamisesta. Vastarinta oli yksi merkittävimmistä tahoista, joiden pohjalta syntyi ajatus aidosta itsenäistymisestä autonomian palauttamisen sijaan. 

Opiskelijat perustavat jääkäriliikkeen ja osoittavat mieltä itsenäisyyden puolesta

Opiskelijaliikkeen rooli itsenäisyyspyrkimystemme taustalla ei kuitenkaan jää siihen.

Jääkäriliike on kenties paras ja konkreettisin todiste siitä, että itsenäisyyden aate syntyi opiskelijapiireissä. Liike sai alkunsa marraskuussa 1914 Helsingin Ostrobotnian talossa pidetyssä ylioppilasaktivistien kokouksessa. Sen tavoitteena oli saada suomalaisille sotilaskoulutusta ulkomailla, jotta voitaisiin hyödyntää Venäjän heikentynyttä asemaa. 

Ensimmäisen aallon vapaaehtoisista Saksaan lähtijöistä huomattava enemmistö oli ylioppilastutkinnon suorittaneita opiskelijoita. Kyse oli todellisesta sitoutumisesta, sillä nuoret miehet olivat valmiita ottamaan riskin maanpetossyytteistä ja henkensä menettämisestä itsenäisyytemme puolesta. Ylioppilasliike ei vain lähettänyt miehiä vaan osakunnat ja ylioppilaskunnat myös tukivat rekrytointia ja salaisia turvaverkostoja Suomessa. Ilman ylioppilaiden ideologista ja organisaatiotason panosta jääkäriliike ei olisi syntynyt tai onnistunut luomaan itsenäisen Suomen armeijan runkoa. 

Itsenäisyytemme synnyn ratkaisevina kuukausina vuonna 1917 ylioppilaat eivät vetäytyneet taustalle. 

Kun Suomen poliittinen tilanne oli kaaoksessa Venäjän vallankumouksen jälkimainingeissa, Helsingissä opiskelijaliike järjesti näyttävän mielenosoituksen. Marraskuun 14. päivänä tuhannet opiskelijat marssivat eduskuntatalolle vaatien julkisesti ja näkyvästi täyttä itsemääräämisoikeutta. Tämä oli yksi merkittävimmistä kansalaisvaikuttamisen eleistä juuri ennen itsenäisyyden julistamista. Mielenosoitus osoitti laajaa tukea itsenäisyyspyrkimyksille ja lisäsi painetta päättäjiä kohtaan ratkaista Suomen asema lopullisesti. 

Opiskelijaliike johtajuuden kasvualustana

Opiskelijaliikkeen perintö ei päättynyt itsenäisyysjulistukseen. Se on toiminut myös johtajuuden kasvualustana.

Monet itsenäistymisprosessin ja nuoren tasavallan avainhenkilöt olivat taustaltaan aktiivisia opiskelijoita kuten ylioppilaskunnan puheenjohtajia. Esimerkiksi Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg oli entinen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja. Myös monet muut poliittiset ja yrityselämän vaikuttajat kuten Eero Erkko, Onni Talas, Ulf Sunqvist, Tarja Halonen, Petteri Orpo ja Jorma Ollila ovat aikoinaan ponnistaneet opiskelijaliikkeen kautta.

Kansakuntamme tulisikin muistaa, että opiskelijaliikettä ei tule nähdä maamme historiassa vain sivuroolin esittäjinä Suomen itsenäistymisessä. Opiskelijaliike oli sen todellinen katalyytti. Opiskelijat olivat kulttuurisen kansallisuusaatteen käynnistäjiä, vastarinnan ytimen muodostajia, jääkäriliikkeen rekrytoijia ja poliittisten johtajien kasvattajia. 

Ilman opiskelijaliikettä maamme historia olisi hyvin erilaista ja tulevaisuus vielä erilaisempaa. Opiskelijaliikkeen tarina on ansaittu osa Suomen itsenäisyyden historiaa.

Älkää unohtako historiaanne

Teille nykypäivän opiskelijoille haluankin näin itsenäisyyspäivämme yhteydessä muistuttaa: Älkää unohtako historiaanne. Olkaa ylpeitä siitä, että saatte olla osa tätä historiallista jatkumoa, joka on ollut kivijalkana maamme itsenäisyyden syntymiselle. Älkää koskaan aliarvioiko osaamistanne, ja uskaltakaa tuoda äänenne kuuluviin (kyllä, vaikka kyseinen asia ei koskisi juuri opiskelijoita). Historia on jo näyttänyt ja tulee varmasti vielä uudelleen näyttämään, että juuri teillä on mahdollisuus muuttaa maailmaa!

Lauri Tuohiniemi
pääsihteeri