Kylmää kyytiä opiskelijoiden toimeentulolle

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY on lausunut hallituksen esityksestä opintoetuuslaiksi. Uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu ja tukea valmistumista tavoiteajassa. VYY toteaa lausunnossaan, että esityksen toimenpiteet ovat täysin ristiriidassa sen tavoitteiden kanssa. 

Ehdotetut muutokset eivät korjaa ongelmaa

VYY katsoo, että ehdotetut muutokset eivät korjaa opiskelijoiden toimeentulon perusongelmaa: opintotuki ei riitä kattamaan opiskelun ja elämisen todellisia kustannuksia. 

    “Riittävä rahamuotoinen tuki on edellytys sille, että opiskelija voi keskittyä tutkinnon suorittamiseen. Toimeentulo tukee jaksamista opintojen aikana ja niiden jälkeen työelämässä”, korostaa VYY:n hallituksen puheenjohtaja Heidi Elers.

Opiskelijoiden toimeentuloon on jo kohdistunut merkittäviä leikkauksia, ja vaasalaiset opiskelijat ovat kärsineet erityisesti asumisen tuen muutoksista. VYY vaatiikin asumislisän sitomista indeksiin ja kuntaluokituksen päivittämistä vastaamaan markkinatilannetta. Vaarana on, että opiskelijoiden toimeentulo eriarvoistuu opiskelukaupungin mukaan. 

Tiukat rajaukset eivät edistä valmistumista tavoiteajassa

VYY kritisoi hallituksen esitystä liian tiukoista rajauksista. Ehdotetut rajaukset tukikuukausien määrään jäykistävät opintoja entisestään. Tukikuukausien loppuminen ei tarkoita tuen tarpeen loppumista, vaan opiskelija joutuu siirtymään toisen etuuden piiriin. Pahimmillaan tilanne voi johtaa jopa opintojen keskeyttämiseen tai opiskelupaikasta luopumiseen, mikä puolestaan vesittää hallituksen tavoitteen nostaa korkeakoulutustasoa. 

Rajausten lisäksi ehdotus muuttaisi opintotuen entistä vahvemmin lainaperustaiseksi. VYY huomauttaa, että opintolainan osuus opiskelijan kuukausittaisesta budjetista on jo noin 60 % ja että opintolainan määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kolminkertaistunut. Velkaantuminen heikentää koulutuksen saavutettavuutta ja vähentää koulutuksen tasa-arvoa sosioekonomisen aseman perusteella.

VYY korostaa ratkaisuna rahamuotoisen tuen korottamista. Se katsoo, että ehdotuksen kannatettavat muutokset jäävät vaikutuksiltaan pieniksi, kun kokonaiskuvassa opiskelijat joutuvat nostamaan enemmän lainaa, eikä edes määräajassa valmistuminen pelasta leikkauksilta. Jos opiskelijan valmistuminen vielä viivästyy terveyshuolien tai työnteon takia, lisävelka ei nopeuta opintoja vaan kasvattaa taloudellista epävarmuutta.

Taloudellinen epävarmuus hidastaa opintoja

Ehdotetut muutokset eivät paranna opiskelijoiden toimeentuloa. Lainapainotteinen järjestelmä on VYY:n mukaan kestämätön, ja siirtää vastuuta opiskelijan velkataakaksi. 

“Opintotuen uudistus ei paikkaa syntynyttä vajetta vaan sementoi sen”, toteaa VYY:n hallituksen kaupunkipoliittinen vastaava Mimmi Eskelä. “Yhä suurempi velkataakka lisää nuorten aikuisten taloudellista epävarmuutta, jolla on negatiivisia seurauksia työuraan, perheen perustamiseen ja uskallukseen toimia yrittäjänä.”

VYY huomauttaa, että hallituksen esitys on vaikutusarvioltaan puutteellinen. Se ei ota huomioon yhteisvaikutuksia jo toteutuneiden leikkausten kanssa. Esityksen vaikutusarvio ulottuu vain vuoteen 2030, vaikka taloudellisen epävarmuuden ja velkaantumisen tuomat vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä tähtäimellä. 

VYY toteaa, että Suomen elinvoimaisuus, korkea koulutustaso ja osaavan työvoiman saanti edellyttävät, että opiskelijat saavat rauhaa ja resursseja keskittyä opiskeluun. Hallituksen esitys ei niitä tuo.