Uusi rahoitusmalli kirittäisi nopeaan valmistumiseen ja palkitsisi yliopistoja ensikertalaisista

Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu vuonna 2025. Rahoitusmalli kuvaa käytännössä sitä, millä perusteella yliopistot saavat rahaa valtiolta ja toimii samalla ohjenuorana yliopistojen toiminnalle. Ehdotuksen mukaan uudessa rahoitusmallissa painotettaisiin entisestään  tavoiteajassa valmistumista ja mukaan tuotaisiin uusi laskentakriteeri, joka toisi yliopistoille enemmän rahoitusta ensikertalaisten opiskelijoiden valitsemisesta. Huolestuttavaa on se, että samaan aikaan, kun yliopistot hyötyvät rahallisesti ensikertalaisista ja nopeasti valmistuvista, toista samantasoista tutkintoa suorittavien tuoma rahallinen hyöty pienenee. 

Ehdotuksessa mainittu muutos tavoiteajassa suoritettujen tutkintojen painotuksen lisäämiseen on ongelmallinen, sillä yliopistojen mahdollisuudet kirittää valmistumista käytännön tasolla ovat rajalliset. Yleinen syy valmistumisen viivästymiseen on työssäkäynti, johon jatkossa yhä useampi opiskelija tulee todennäköisesti käyttämään aikaansa, kun toimeentuloa leikataan. Myös valmistumisnopeuden merkityksen kasvattamisen vaikutukset koulutuksen laatuun huolestuttavat. Pystyvätkö yliopistot pitämään koulutuksen laadun korkealla, jos opiskelijat täytyy saada nopeasti putkessa yliopiston läpi?

Uuden ensikertalaisuuteen liittyvän laskentakriteerin taustalla on tavoite nostaa korkeakoulutettujen nuorten määrä lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, joka on lähtökohtaisesti kannatettava tavoite. Ei-ensikertalaisten opiskelijoiden joukko on kuitenkin moninainen ja pitää sisällään esimerkiksi opiskelijoita, jotka ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan, mutta eivät ole suorittaneet lainkaan opintoja. Kun yliopistoja palkitaan rahallisesti ensikertalaisten suosimisesta, on riski, että opiskelupaikan saaminen ilman ensikertalaisuutta vaikeutuu merkittävästi. Silloin alan vaihtaminen hankaloituu heti ensimmäisen opiskelupaikan vastaanottamisesta lähtien, ja paine oikean alan valitsemisesta kasvaa.  

Samaan aikaan, kun ensikertalaisten merkitystä rahoitusmallissa kasvatetaan, toista tutkintoa suorittavien tuomaa rahoitusta heikennetään esityksessä. Tämä huonontaa mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, joka on avainasemassa, mikäli haluamme pystyä vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin osaamistarpeisiin myös tulevaisuudessa. Opiskelijat eivät tee toista tutkintoa vain huvin vuoksi, vaan taustalla voi olla tarve uudelleenkouluttautua toiselle alalle esimerkiksi töiden tai muodollisen pätevyyden perässä. Myös erehtymiselle ja oman alan etsimiselle tulee antaa jatkossakin tilaa. 

Rahoitusmalliehdotuksessa on toki myös positiivisia puolia. Esimerkiksi koulutustason nostaminen on loistava tavoite, jonka saavuttamiseksi rajallisia koulutuspaikkoja tulee jossain määrin suunnata ensikertalaisille. Huomio tulisi kuitenkin kiinnittää siihen, miten ensikertalainen opiskelija määritellään, jotta indikaattoreita voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti.

On tärkeää, että rahoitusmallia kehitetään vastaamaan nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita. Rahoitusmallin tulisi kuitenkin kannustaa yliopistoja ja yhteiskuntaa tukemaan inhimillistä opintopolkua paineiden kasvattamisen sijaan.

VYY:n lausunnon asetusluonnoksesta pääset lukemaan kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme ja lausuntopyyntö on nähtävillä oikeusministeriön lausuntopalvelussa.

Jonni Kuortti
hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka