Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) on vuonna 1968 perustettu opiskelijoiden oma yhteisö, johon jokainen Vaasan yliopiston perustutkinto-opiskelija kuuluu. Jäseniä on yhteensä noin 4200. Ylioppilaskunnan olemassaolo perustuu yliopistolakiin.
VYY toteuttaa edunvalvontaa koulutus- ja sosiaalipoliittisissa sekä kansainvälisissä asioissa yliopistolla, kaupungissa ja valtakunnallisesti. VYY tarjoaa myös erilaisia palveluita jäsenilleen sekä järjestö- ja tukipalveluita piirissään toimiville yhdistyksille.
Lue VYY:n sähköinen esite.
Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan organisaatiomalli nojaa perinteiseen edustukselliseen demokratiaan, jossa jäsenet valitsevat omat edustajansa ylimpään päättävään elimeen vaaleilla, joissa kuka tahansa vaalikelpoinen voi asettua ehdokkaaksi ja tulla valituksi edustajistoon. Edustajisto puolestaan valitsee toimeenpanevan elimen eli hallituksen edustamaan itseään ja toteuttamaan päätöksiä.
VYY toimii lakien ja omien sääntöjensä puitteissa. Näiden lisäksi toimintaa ohjaa muun muassa edustajiston hyväksymä toimintasuunnitelma.
Pääsihteeri on henkilökunnan jäsenistä ainoa, jonka edustajisto valitsee. Pääsihteeri toimii ylioppilaskunnan työntekijöiden esihenkilönä.
Ylioppilaskunta rahoittaa toimintansa pääosin jäsenmaksutuotoilla. Ylioppilaskunnan edustajisto määrittelee jäsenmaksun suuruuden vuosittain. Samoin edustajisto hyväksyy vuosittain talousarvion, jonka mukaisesti hallitus ja sihteeristö toimivat.
Jäsenmaksusta maksetaan Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n ja Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL:n jäsenmaksu.
Jäsenmaksujen lisäksi ylioppilaskunta tulot koostuvat myös varsinaisen toiminnan tuotoista sekä liiketoiminnasta. Varsinaisen toiminnan tuottoja ovat mm. kulttuuri-vapaa-ajan toiminnan osallistumismaksut, yritysyhteistyö sekä jäsenistön vuokratilan Leipiksen vuokrat. Ylioppilaskunnan liiketoiminta on eriytetty omaan yhtiöön, joka harjoittaa Domus Bothnicalla toimitila- ja tilavuokraustoimintaa.
Vaasan ylioppilastalon historia ulottuu Vaasan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan perustamiseen saakka jolloin ensimmäiset ajatukset omasta ylioppilaskiinteistöstä nousivat esiin. Itse hanketta on vuosien saatossa viety eteenpäin enemmän ja vähemmän aktiivisesti – ylioppilastaloa on kaavailtu niin Leipätehtaan tiloihin kuin Hovioikeudenpuistikolle rautatieaseman läheisyyteenkin.
Ylioppilastalon rahoittamiseksi järjestelmällinen työ aloitettiin 1983 perustamalla kehittämisrahasto hanketta varten. Rahaston varojen hankinta perustui jäsenmaksuihin, oman liiketoiminnan tuottoihin ja keräyksiin. Runsaan kahdenkymmenen vuoden työn jälkeen alkoi aktiivinen toiminta talon hankkimiseksi, ja vuonna 2005 anomuksen jälkeen kaupunki myönsi ylioppilaskunnalle varauksen Yliopistonrannan tontille. Kilpailun jälkeen ylioppilastalon arkkitehdiksi valittiin Arkkitehtitoimisto Aitoaho & Viljanen. Seuraavana vuonna kehittämisrahasto purettiin siirtäen omaisuus ylioppilastaloa varten perustetulle Kiinteistöosakeyhtiö Vaasan ylioppilastalolle.
Opiskelijoilta saatujen nimiehdotusten pohjalta ylioppilastalon nimeksi hioutui Domus Bothnica – Vaasan ylioppilastalo. Rakennusprojekti päätettiin toteuttaa yhdessä Palosaaren Yrityskeskus Oy:n kanssa alkuvuodesta 2007 perustetun yhteisen keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön kautta. Kesällä ylioppilastalolle myönnettiin rakennuslupa ja itse työt aloitettiin elokuun alussa 2007. Peruskiven muurasivat 19.11. Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio, Vaasan yliopiston rehtori Matti Jakobson ja Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Lauri Vaisto.
Domus Bothnican harjakaisia päästiin viettämään huhtikuussa 2008. Ylioppilastalo valmistui lopullisesti käytettäväksi saman vuoden loppukesästä, ja Vaasan yliopiston ylioppilaskunta sekä yläkerroksissa vuokralla olevat yritykset muuttivat uusiin toimitiloihin syksyn myötä. Vaasan ylioppilastalo vihittiin käyttöön 24. syyskuuta 2008 – tästä lähtien on talo ollut aktiivisessa käytössä niin toimitilojen kuin juhlasalin ja saunatilojenkin osalta.
Vaasan yliopisto
Vaasan kaupunki
VOAS
SYL
OLL
Periferiaylioppilaskunnat